Vain tullessaan yksilöllisesti kohdatuksi voi lapsi kokea yhdenvertaisuutta suhteessa toisiin sekä rohkaistua vapaaseen itseilmaisuun. Hyvä kaveri kuuntelee, hyväksyy erilaisia mielipiteitä sekä tukee ja kannustaa toisia. Samalla hänessä kehittyvät empatiakyky ja tunneälykkyys; myöhemmän elämässä pärjäämisen näkökulmasta elintärkeät ominaisuudet.

Kaikki lapsen kokemukset ovat osa hänen hyvinvointiaan – eivät ainoastaan itse koetut, vaan myös yhteisön jäsenenä todistetut. Siksi yksinäisyys ja kiusaaminen sekä ongelmat vuorovaikutussuhteissa eivät kosketa vain niiden kohteeksi joutuvaa lasta, vaan koko yhteisöä. Vakaassa ja kaikille turvallisessa kasvuympäristössä ketään ei kiusata eikä ketään jätetä yksin.

Tutkimukset todistavat kasvuyhteisön kokemusten ohjaavan lapsen jokapäiväistä elämää ja vaikuttavan merkittävästi hänen psyykkiseen hyvinvointiinsa. Toisin sanoen: mitä vähemmän lapsen kokemuspiirissä on pahoinvointia, sitä paremmat edellytykset hänellä on voida kokonaisvaltaisesti hyvin. Vanhempina ja vastuullisina aikuisina tehtävänämme on kantaa huolta kaikista lapsista ja nuorista, ei ainoastaan omistamme.   Kaveruutta kouluun -kampanja kutsuu myös aikuiset mukaan tukemaan tasapainoista dialogisuutta. Tämä on tarpeen jo siksi, että myös aikuisyhteisöjen keskustelukulttuurissa on ajassamme runsaasti kehittämisen varaa. Vastakkainasettelun kiihtyminen, mielipiteiden kärjistyminen ja sanankäytön koveneminen näkyvät sekä sosiaalisen median alustoilla että myös reaalimaailman kohtaamisissa. Se miten aikuiset puhuvat heijastuu suoraan lasten ja nuorten tapaan käyttää kieltä. Kampanjan tavoitteiden tukemisessa aikuiset voivat kasvattajina ja ammattilaisina näyttää mallia kiinnittämällä huomiota siihen, miten toisille puhutaan kunnioittavasti tasavertaisista lähtökohdista.   Lapsuuden voi elää vain kerran, mutta sen kokemusmaailma niin hyvässä kuin myös pahassa vaikuttaa ihmisessä läpi koko elämänkaaren. Aikuisten tuella ja kannustuksella lapselle vahvistuu kokemus siitä, että hän voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja sen suuntaan. Dialogisuutta ja yhteisymmärrystä lujittamalla emme vaikuta ainoastaan nykyhetkeen vaan myös tulevaisuuteen.

Rakennetaan siis yhdessä hyvinvoivaa tulevaisuutta – ystävällisyyttä ja yhteisöllisyyttä vahvistamalla, lapsiamme ja nuoriamme tukien sekä yhdessä heidän rinnallaan paremmiksi kavereiksi kasvaen.

Jenni Haukio