IDEAOPAS
KAVERUUTEEN
Jenni Haukio
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti jokaisella lapsella on oikeus osallisuuteen ja kuulluksi tulemiseen.
Näitä tärkeitä arvoja Kaveruutta kouluun -kampanja edistää kannustamalla ystävällisyyden ja yhteisöllisyyden tukemiseen dialogisuuden kautta eli aktiivisen keskustelun ja vuoropuhelun välityksellä.
Dialogisuuden ytimessä on tiedostaa jokaisen lapsen ja nuoren olevan ainutlaatuinen yksilö, jolla on oma sisäinen äänensä ja omat ainutlaatuiset luonteenpiirteensä.
Kaveruutta kouluun
Tarve ja tavoitteet
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat sekä väkivaltaiseen käytökseen liittyvä oireilu ovat nykyään merkittävä huolenaihe.
Syyt niiden taustalla ovat moninaisia. Syyllisiä on etsitty esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, heikosta taloudesta ja työllisyydestä sekä yleisestä epävarmuuden lisääntymisestä ja muista globaaleista ongelmista.
Kaveruutta kouluun –kampanjan tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla oppilaat voivat aktiivisesti vahvistaa ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä kouluissa. Kampanjan pohjalta kehitettiin Ideaopas koulun toimijoille. Opas tukee lasten ystävyyssuhteiden ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Oppaan tavoitteena on ennaltaehkäistä kiusaamista ja yksinäisyyttä sekä lisätä kaveruutta kouluissa.
18
Kuopion alakoulua osallistui kampanjaan
4200
oppilasta osallistui
ideointiin
Tarkoituksena oli saada lapset yhdessä ideoimaan dialogisuuden avulla toimintatapoja, miten kaveruutta voitaisiin edistää kouluissa.
Ajatuksena oli, että kaikkien ei tarvitse olla parhaita ystäviä, vaan että jokainen voisi kokea yhteenkuuluvuutta ja tulla toimeen muiden kanssa. Kampanjan tavoitteena oli tarjota uusia työkaluja, joiden avulla kouluissa voidaan aktiivisesti edistää kaveruutta ja rakentaa myönteistä oppimisympäristöä.
Dialogisuus
Dialogi
Dialogi tarkoittaa vuoropuhelua, jossa osapuolet kuuntelevat toisiaan ja rakentavat yhteistä ymmärrystä. Se ei ole pelkästään mielipiteiden vaihtoa, vaan sillä on tavoitteena syventää ajattelua, edistää oppimista ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Dialogisuus
Dialogisuus viittaa toimintatapaan tai -kulttuuriin, jossa vuorovaikutus perustuu avoimuuteen, kunnioitukseen ja tasavertaiseen keskusteluun. Se näkyy esimerkiksi opetuksessa, jossa oppilaat ja opettajat yhdessä tutkivat ja pohtivat asioita rakentavasti.
Dialogisesti
Dialogisesti on adverbi, joka kuvaa toimintatapaa, jossa dialogin periaatteet toteutuvat käytännössä. Esimerkiksi opettaja voi ohjata oppituntia dialogisesti, kannustaen oppilaita aktiiviseen keskusteluun ja toistensa ajatusten arvostamiseen.
Historiaa
Dialogisuus kehittyi 1900-luvulla merkittäväksi eettiseksi ja kasvatukselliseksi käsitteeksi. Filosofit ja tutkijat määrittelivät sen ihmisten väliseksi kohtaamiseksi, jossa avoin ja tasavertainen vuorovaikutus on keskiössä.
Filosofi ja teologi Martin Buber kuvasi dialogisuuden eettisenä minä–sinä-suhteena, jossa toisen ainutlaatuisuutta ja erilaisuutta kunnioitetaan ilman ennakko-oletuksia tai ulkoapäin annettuja määritelmiä. Kirjallisuudentutkija Mihail Bahtin puolestaan tarkasteli dialogisuutta kielen ja kulttuurin moniäänisenä vuoropuheluna, jossa eri näkökulmat ovat tasavertaisia ja rikastavat ymmärrystä. (Opetushallitus, n.d.)
Dialogisuus koulussa
Dialogisuuden periaatteet ilmenevät opetussuunnitelman arvoissa, tavoitteissa ja oppiaineiden sisällöissä. Perusopetuksen arvopohjassa korostetaan oppilaan yksilöllistä arvokkuutta sekä yhteisöllisyyden, kuuntelemisen ja osallisuuden tukemista. Opetuksen perustana on käsitys lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä.
Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas omana itsenään. Hänellä on oikeus kasvaa sekä yksilönä että yhteiskunnan jäsenenä. Tämä edellyttää kannustavaa ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluympäristössä häntä kuunnellaan, arvostetaan ja hänen oppimiseensa panostetaan. On tärkeää, että oppilas kokee osallisuutta ja saa mahdollisuuden kehittää yhteisön toimintaa sekä edistää sen hyvinvointia yhdessä muiden kanssa. (Opetushallitus, n.d.)
Dialogitaidot
Nämä harjoiteltavat taidot voivat toimia myös dialogisopimuksina.
1. Kuuntele
Kuuntele tarkasti, kun joku puhuu ja osoita kiinnostusta hänen ajatuksiaan kohtaan. Jos et ymmärrä jotain, kysy lisää, jotta voit ymmärtää paremmin.
2. Odota
Odota omaa vuoroasi puhua. Ole kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Pysähdy miettimään mitä sanot, ennen kuin puhut.
3. Puhu suoraan
Ole avoin ja rehellinen.
Älä pelkää ilmaista itseäsi ja omia mielipiteitäsi.
4. Kunnioita
Kunnioita kaikkien kokemuksia ja mielipiteitä, vaikka ne olisivat erilaisia kuin omasi. Kunnioita toisen rajoja ja varmista, että jokainen tulee kuulluksi halutessaan.
Lataa Martti Ahtisaaren koulun dialogipohjat tästä...
Aikuinen tuo turvan
Lasten ja vanhempainyhdistyksen kommentteja
Hyvä kaveruus on läheinen ja turvallinen ilmapiiri.
Turvallista olla kaverin kanssa.
Keskustelemalla lasten kanssa ja näyttämällä itse hyvää esimerkkiä.
Hyvät yhteydet lasten kavereiden vanhempiin ja yhteisöllisyyden tukeminen.
Kannustamalla lasta ottamaan uusia mukaan ja tutustumaan erilaisiin ihmisiin.
Aktiivisesti seuraamalla ja qxpuuttumalla epäasialliseen käytökseen.
Vanhemmat ja ylipäätään aikuiset ovat esikuvia lapsille toisten ihmisten kanssa toimimisessa.
Lapsi ottaa aikuisilta mallia siitä, miten toisia kohdellaan, miten ystävät toimivat sekä miten puhua toiselle ja toisista. Ystävällinen ja kunnioittava puhe antaa lapselle mallin, joka heijastuu hänen toimintaansa ystävien kanssa sekä muissa sosiaalisissa tilanteissa.
Aikuisten on tärkeää tiedostaa, ettei ajattelematta tule kannustaneeksi lasta esimerkiksi kiusaamiseen tai muiden arvostelemiseen.
Aikuiset tukevat lasten kaverisuhteita luomalla turvallisia ympäristöjä, joissa jokainen tuntee itsensä hyväksytyksi. Heidän vastuullaan on puuttua kiusaamiseen, kannustaa lapsia huomioimaan toiset ja näyttää omalla toiminnallaan, kuinka hyvät ihmissuhteet syntyvät ja pysyvät. Kun aikuinen toimii kunnioittavasti ja reilusti muita kohtaan, myös lapsi omaksuu nämä arvot ja vie ne mukanaan omiin ihmissuhteisiinsa.
(Mannerheimin lastensuojeluliitto, n.d.)
Turvallinen tila
Turvallinen tila ei ole pelkästään konkreettinen tila, vaan se perustuu keskinäiseen kunnioitukseen, avoimuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Jokaisella on oikeus fyysiseen ja psyykkiseen turvallisuuteen sekä itsemääräämisoikeuteen, ja siksi on tärkeää välttää syrjivää, halventavaa tai loukkaavaa puhetta ja toimintaa.
Toisten ulkonäön, taustan tai henkilökohtaisten valintojen arvostelu ei kuulu kunnioittavaan ilmapiiriin. Turvallisessa tilassa kuunteleminen ja keskustelulle tilan antaminen on keskeistä. Arkoja aiheita tulee käsitellä hienovaraisesti ja toisten kokemuksia kunnioittaen.
Jokainen voi oppia uutta ja tunnistaa omia ennakkoluulojaan, mikä edistää avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta. Turvallinen tila syntyy yhdessä ja jokaisen panos on tärkeä.
Koulun toimijat edistävät turvallista ilmapiiriä koulussa puuttumalla kiusaamiseen ja tukemalla oppilaiden hyvinvointia. Vanhempien ja koulun välinen yhteistyö vahvistaa oppilaiden turvallisuuden tunnetta, kun vuorovaikutus on avointa ja kunnioittavaa. Yhteisenä tavoitteena on oppimisympäristö, jossa jokainen voi kasvaa ja oppia ilman syrjintää tai ulkopuolisuuden kokemusta. (Suomen YK-liitto, n.d.).
Kaveruuden ja tunnetaitojen tukeminen kotona
Huoltajat voivat tukea merkittävästi lapsensa kaveritaitoja ja tunnetaitoja arkisilla keskusteluilla sekä harjoituksilla.
Tehtäviä ja harjoituksia:
Tunnepiirros:
Käyttäkää kuvia tai itse tehtyjä kortteja eri tunteista ja pohtikaa, miltä ne tuntuvat ja millaisissa tilanteissa niitä voi kohdata.
Auta ja huomaa hyvä:
Kannustakaa lasta kertomaan päivän päätteeksi yksi hyvä teko, jonka hän on tehnyt toiselle, ja yksi hyvä teko, jonka joku on tehnyt hänelle.
Ystävällisyys-haaste:
Keksikää yhdessä lista pienistä ystävällisistä teoista ja yrittäkää toteuttaa ne viikon aikana.
Kirjahaaste:
Lukekaa satu tai tarina yhdessä ja pohtikaa, millaisia kaveri- tai tunnetaitoja hahmot käyttivät.
Keskustelunaloituksia:
Mikä oli päivän mukavin hetki kaverin kanssa?
Tuliko tänään vastaan joku hankala tilanne kaverin kanssa?
Miten ratkaisit sen?
Miltä sinusta tuntuu, kun joku on ystävällinen sinulle? Entä kun sinä olet ystävällinen toiselle?
Miten voisit auttaa jotain, joka tuntee itsensä yksinäiseksi?
Minkälainen on mielestäsi hyvä ystävä?
Mitä voit tehdä, jos huomaat, että kaveria harmittaa?
Testi koulun toimijoille
Tämän testin tarkoituksena on auttaa sinua arvioimaan, kuinka hyvin toimit turvallisena toimijana koulussa.
Konstaapeli Daniel
Mitä kaveruus merkitsee mulle?
Yhdessä nuoren rinnalla – kaveruudesta, vastuusta ja välittämisestä
Tommi ”Tuple” Salmela
Sinä riität –
tunnetaidot ja turva nuoren rinnalla
Heikki Turkka
Ajatuksia nuoruudesta
Olavi Sydänmaanlakka
Video on pystymuotoinen, klikkaa koko näytön tilaan, niin näet sen kokonaisuudessaan.
Leikin kautta yhdenvertaisuuteen – monimuotoisuus ja yhteisöllisyys koulussa
Kampanjaan osallistuvilta kouluilta esiin nousi kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisäämisen tärkeys. Tämä on tärkeä askel kohti yhteisön eheyttä ja turvallisuutta, sillä monimuotoisuuden tiedostaminen sekä arvostaminen on keskeinen osa kiusaamisen ehkäisyä.
Kun oppilaat tiedostavat eri kulttuurien ja kielten rikkauden, luodaan pohja sille, että erilaisuus nähdään voimavarana eikä uhkana. Tämä koskee myös ihmisiä, joilla on erilaisia ominaisuuksia tai haasteita, kuten kuulo- tai näkövammaiset. Jokaisen yksilön arvokkuus ja oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi ovat tärkeitä osia yhdenvertaista kouluyhteisöä.
Kun kaikille asetetaan samat pelisäännöt ja kunnioitus toisia kohtaan on osa jokapäiväistä käytöstä, voidaan luoda ympäristö, jossa jokainen voi olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä tai kiusaamisesta.
Tämä ei ainoastaan edistä koulun ilmapiirin parantamista, vaan myös valmentaa oppilaita tulevaisuuden monikulttuurisessa ja monimuotoisessa maailmassa, jossa erilaisuus nähdään vahvuutena.
Yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuutta tukevat leikit oppilaille
Kaveripiirit koulussa
Perusidea: Koulun toimija luo toimintatavan, jossa oppilaat saavat säännöllisesti uuden "kaveriparin" tai pienen ryhmän, jonka kanssa he tekevät yhdessä erilaisia aktiviteetteja. Tavoitteena on tutustua uusiin luokkakavereihin ja harjoitella sosiaalisia taitoja turvallisesti ja ohjatusti.
Toteutus: Toimija jakaa luokan pareihin tai pieniin 3–4 hengen ryhmiin. Ryhmät vaihdetaan esimerkiksi kahden viikon tai kuukauden välein. Parit tai ryhmät voidaan arpoa esimerkiksi lappuarvonnalla, joka varmistaa, että jokainen saa uusia kavereita. Kaveripiirin lopussa oppilaat voivat lyhyesti kertoa, mikä oli kivointa uuden kaverin kanssa, ja mitä uutta he oppivat toisistaan. Oppilaat voivat myös itse ehdottaa uusia kaveripiirin tehtäviä.
Kaveripiirejä voidaan toteuttaa esimerkiksi viikoittain tai päivittäin. Toteuttaessa voidaan käyttää termejä "kaveritreenit" tai "kaverikierros", jotta se tuntuu hauskemmalta ja innostavammalta.
Toimintamuodot ja tehtävät kaveripiireihin:
a) Kaverikeskustelut
Oppilaat keskustelevat parinsa tai ryhmänsä kanssa kysymyksistä ja oppivat toisistaan uusia asioita. Oppilaille annetaan valmiita keskustelukortteja, joissa on kysymyksiä, esim.:
Mikä on lempiharrastuksesi?
Mistä tykkäät eniten koulussa?
Jos voisit matkustaa minne tahansa, minne menisit?
Mikä on lempiruokasi?
Mitä haluaisit osata paremmin?
Jos voisit oppia jonkun uuden taidon hetkessä, mikä se olisi?
Missä ammatissa haluaisit työskennellä?
Jos saisit muuttaa koulussa yhden asian, mikä se olisi?
Mikä saa sinut iloiseksi?
Mikä on tärkein asia ystävyydessä?
Mitkä kolme sanaa kuvaavat sinua parhaiten?
Mikä on hauskin asia, jonka olet tehnyt viime aikoina?
Jos voisit viettää päivän kenen tahansa kanssa, kuka se olisi?
b) Yhteistyöhaasteet
Pareille tai ryhmille annetaan pieniä haasteita, esim.:
Rakentaa paperista korkein torni
Ratkaista yhdessä jokin sanallinen pulmatehtävä. (Koulun toimija keksii)
Muut ryhmäläiset kuvailevat tiettyä kuvaa sanallisesti ja yksi piirtää sen ilman, että näkee alkuperäistä kuvaa.
Tämä auttaa kehittämään yhteistyötaitoja.
c) Luova yhteistyö
Oppilaat voivat piirtää yhteiset kuvat, jossa yhdistyvät heidän kiinnostuksen kohteensa.
Jokaiselle oppilaalle jaetaan tyhjä paperi, johon on aikaa piirtää esim. 3min ajan. Kun aika on käytetty, paperi siirtyy seuraavalle ryhmän jäsenelle. Näin jatketaan siihen asti, kun kaikki ovat saaneet piirtää ja oma paperi palautuu itselle.
He voivat kirjoittaa yhdessä lyhyen tarinan yhteiselle paperille, johon kaikkien ideat tulevat mukaan.
Tarinan jatkaminen suullisesti– Jokainen ryhmäläinen lisää yhden lauseen tarinaan, tavoitteena tehdä yhtenäinen juoni.
d) Yhteinen lounas tai välitunti
Kerran viikossa tai kuukaudessa "kaverilounas", jossa parit tai ryhmät syövät yhdessä kouluruokailussa.
Välitunnilla "kaveritauko", jolloin parit tai ryhmät tekevät yhdessä valitsemansa aktiviteetin. Voi liittyä esimerkiksi
Liikuntaan (Leikki, pallottelu, Temppurata)
Musiikkiin (kuunnella yhteistä musiikkia tai yhdessä soittaminen)
Taiteeseen (piirtäminen, maalaaminen, asfalttiliidut)
Huomio!
Jos joku oppilas tuntee olonsa ulkopuoliseksi, hänelle voidaan antaa tarvittaessa ylimääräinen koulun toimija tai tukioppilas kaveritoimintaan mukaan. Toimija voi keskustella luokan kanssa siitä, miten varmistetaan, ettei kukaan jää yksin.
Monimuotoisuuspolku
Tavoite: Oppilaat ymmärtävät monimuotoisuuden eri ulottuvuuksia ja oppivat arvostamaan erilaisuutta hauskalla ja osallistavalla tavalla.
Toteutus: Koulun toimija asettaa luokkaan tai liikuntasaliin eri pisteitä, joilla jokaisella on erilainen tehtävä. Jokainen piste liittyy monimuotoisuuteen, kuten kulttuuriseen taustaan, esteettömyyteen, kieliin tai elämäntapoihin.
Leikin kulku:
Oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä käy pisteillä suorittamassa tehtävät.Jokaisen tehtävän jälkeen ryhmä saa palan yhteistä palapeliä tai kerää sanoja, joista muodostuu monimuotoisuuteen liittyvä viesti.
Esimerkkejä lauseista:
"Meidän erilaisuutemme on voimamme."
"Kaikki kuuluvat mukaan – yhdessä olemme enemmän!"
"Monimuotoisuus yhdistää meitä kaikkia."
"Ystävällisyys ja kunnioitus rakentavat paremman maailman."
Kun kaikki pisteet on käyty läpi, oppilaat kokoavat palapelin tai viestin, jonka palat ovat saaneet pisteiltä.
Esimerkkejä tehtäväpisteistä:
Kielten maailma
Yritä tunnistaa sanoja eri kielillä tai opetella tervehtimään neljällä eri tavalla.
Tulostettuja sanoja tai tervehdyksiä erikielillä (Toisella puolella suomeksi)
Erilainen näkökulma
Kokeile liikuntarajoitteisen näkökulmaa
liikkuen esteitä esim. yhdellä jalalla tai silmät sidottuna.Olemme kaikki samanlaisia ja erilaisia – Jokainen oppilas kirjoittaa yhden asian, joka tekee hänestä ainutlaatuisen.
Esim. Yhteiselle julisteelle, jonka voi myöhemmin laittaa esille.
Perinteet eri maista
Jokaiselle ryhmälle annetaan vihjeitä eri maiden juhlista tai tavoista, ja heidän tulee arvata, mistä maasta ne ovat peräisin.
Tulostettuja ruokakuvia sekä niiden nimiä eri papereilla. Oppilaat voivat yhdistää ja arvata mikä ruoka on minkäkin niminen.
Monimuotoisuuden teemaviikko
Tavoite: Luoda koulussa avoin ja arvostava ilmapiiri sekä lisätä ymmärrystä erilaisista kulttuureista, kyvyistä ja taustoista.
Esimerkkiohjelma:
Maanantai: Monimuotoisuuden startti
Luokissa keskustelu: Mitä monimuotoisuus tarkoittaa ja miksi se on tärkeää?
Oppilaat kirjoittavat yhteiselle julisteelle oman "Yhdenvertaisuuden lupauksen".
Esimerkiksi:
“Otan kaikki mukaan leikkeihin”
“Kunnioitan eri kulttuureja, taustoja ja tapoja”
“Olen ystävällinen kaikille, en vain omille ystävilleni”
Tiistai: Kielten ja kulttuurien päivä
Oppilaat opettelevat tervehtimään eri kielillä.
Luokkiin tehdään "Maailman ruokakartta", johon oppilaat merkitsevät eri maiden ruokia.
Tulostettuja ruokakuvia maailmalta kiinnittää maailmankartalle
Tulostaa ruokakuvia ja keskustella mihin ne voisi sijoittua kartalla. Esimerkkejä: Riisi, missä viljellään ja mistä sushi on kotoisin.
Keskiviikko: Esteettömyyden ja erilaisten taitojen päivä
Aistitehtävät: Kokeillaan, miltä tuntuu liikkua ilman näköä tai kuuloa.
Erilaiset oppimistavat -tehtävä, jossa oppilaat kokeilevat uusia tapoja oppia oppitunneilla esimerkiksi.
Liikkumalla oppiminen: Pantomiimi tai näytelmä eri käsitteistä, historiallisista tapahtumista tai tunnetiloista.
Kuuntelemalla oppiminen: Oppilaat yrittävät kuunnella ohjeita ja suorittaa tehtävän (esim. piirtää kuvan tai rakentaa jotakin), mutta eivät saa nähdä ohjeita kirjoitettuna.
Näkemällä oppiminen: Oppilaat yrittävät kommunikoida toisilleen ilman sanoja, vain kuvien tai eleiden avulla.
Tehtävävinkki, jossa yhdistyy eri oppimistyylit: Oppilaat jaetaan pienryhmiin, joissa jokaisella on eri rooli:
-Kuvittaja – selittää aiheen piirtämällä.
Selittäjä – kertoo omin sanoin ääneen.
Kehollinen esittäjä – dramatisoi tai pantomiimilla esittää aiheen.
Kirjoittaja – tekee aiheesta lyhyen yhteenvedon.
Tavoite: Näyttää, että oppiminen voi tapahtua monella eri tavalla ja että jokaisen vahvuudet ovat tärkeitä.
Torstai: Ystävyyden ja yhteistyön päivä
Oppilaat osallistuvat yhteistyöleikkeihin ja -haasteisiin.
"Salainen ystävä" -tehtävä, jossa oppilaat saavat tehtäväksi tehdä päivän aikana ystävällisen teon sattumanvaraiselle henkilölle. Esimerkiksi.
Tervehtiminen käytävällä
Positiivinen kehu
Tsemppaava viesti
Oppilaat askartelevat itselleen oman kortin, johon kirjoitetaan oma nimi. Päivän aikana korttiin kerätään muilta oppilailta positiivisia kehuja ja he vastaavat kysymykseen, millainen kyseinen oppilas on.
Perjantai: Yhdenvertaisuusjuhla
Oppilaat järjestävät pienryhmissä monimuotoisuusaiheisen esityksen tai näyttelyn, jonka voi esittää luokassa.
Päivän päätteeksi keskustelu:
Mitä uutta opimme monimuotoisuudesta?
Miten lisätä yhdenvertaisuutta?
Oliko jokin asia viikolla haastavaa? Miksi?
Yhdessä on hauskempaa – Kivaa tekemistä kavereiden kanssa
Välituntitekemiset
Kampanjaan osallistuneiden koulujen oppilaat toivoivat, että koulun toimijat osallistuisivat enemmän oppilaiden välituntitoimintaan.
Oppaaseen saatiin hyviä konkreettisia esimerkkejä, kuten aikuislähtöisten välituntitoiminnan lisääminen.
Leikit:
Numerohippa
Tavoite: Yhdistää hippaleikin ja nopean päättelyn.
Säännöt:
Pelaajat jakautuvat numeroihin (esim. 1–5, jos pelaajia on paljon, voi olla useampi saman numeroinen).
Toimija tai oppilas seisoo keskellä ja huutaa yhden tai useamman numeron.
Vain ne numerot juoksevat ja yrittävät päästä toiselle puolelle pihaa ennen kuin hippa koskettaa heitä.
Jos jää kiinni, liittyy seuraavaksi hippoihin.
Leikki jatkuu, kunnes kaikki ovat kiinni tai uusi hippa valitaan.
Kaikki eivät juokse yhtä aikaa, joten leikki pysyy turvallisena.
Hauska ja jännittävä!
Helppo soveltaa eri ikäryhmille.
Peilileikki
Tavoite: Harjoittaa keskittymistä ja kehonhallintaa hauskalla tavalla.
Säännöt:
Toimija tai valittu oppilas toimii peilinä ja asettuu muiden eteen.
Muut seisovat peilin edessä ja matkivat täsmälleen peilin liikkeitä.
Peili voi liikkua hitaasti ja tehdä hauskoja liikkeitä (esim. venyttelyä, pomppimista, kyykkyjä).
Jos joku tekee liikkeen eri tavalla tai liian hitaasti, hän voi tehdä pienen tehtävän (esim. pyörähtää ympäri) ja jatkaa leikkiä.
Voidaan vaihtaa peiliä 1–2 minuutin välein.
Ei vaadi juoksemista tai välineitä.
Sopii kaikenikäisille.
Hauskaa ja kehittää tarkkaavaisuutta!
Väriseinä
Tavoite: Hauska ja helppo hippaleikki, jossa kaikki voivat osallistua omalla tasollaan.
Säännöt:
Toimija tai valittu oppilas toimii hippana.
Pihalle valitaan ”turvapaikoiksi” eri värisiä kohtia, esim. koulun seinä, penkki, leikkivälineet tai maahan piirretyt alueet.
Hippa huutaa satunnaisesti värin (esim. "Punainen!").
Kaikki juoksevat koskettamaan jotain sen väristä mahdollisimman nopeasti.
Hippa yrittää ottaa kiinni liikkuvia pelaajia ennen kuin he pääsevät turvaan.
Kiinni jäänyt voi joko vaihtua hipaksi tai tehdä pienen tehtävän (esim. kyykkyhyppy) päästäkseen takaisin mukaan.
Kaikki voivat osallistua – myös ne, jotka eivät halua juosta koko ajan.
Ei kontaktia eikä törmäysvaaraa.
Harjoittaa havainnointikykyä ja nopeaa reagointia.
Helppo mukauttaa eri ikäryhmille.
Toimintavälkkä
Tavoite: Tarjoaa mahdollisuuden päästä osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin oman kiinnostuksensa mukaan.
Säännöt:
Koulun toimija ja oppilaat yhdessä keksivät erilaisia aktiviteetteja. (esim. Lautapelit, sisäpiilonen, askartelu, musisointi jne.).
Luokasta jokainen oppilas pääsee valitsemaan itselle mieluisan aktiviteetin ja ilmoittautumaan siihen.
Koulusta muutama luokka kerrallaan pääsee toimintavälkälle. (esim. 1.&2.lk, 3.&4.lk, 5.&6.lk)
Pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin, jotka saattavat olla tuntemattomia
Yhteinen tekeminen
Helppo mukauttaa eri ikäryhmille
Koulun yhteinen tekeminen
Kampanjaan osallistuneiden koulujen oppilaiden toiveina oli, että eri ikäisten oppilaiden kanssa olisi enemmän yhteistä tekemistä. Näin olisi mahdollisuus päästä tutustumaan eri ikäisiin oppilaisiin.
Ystävyyden ja Yhteistyön Viikko
Tavoite: Vahvistaa tunne- ja, yhteistyö -taitoja sekä myönteistä ilmapiiriä koulussa hauskan tekemisen kautta. Kesto 5 päivää, jokaiselle päivälle oma teema.
Maanantai: "Minä ja tunteeni"
Tunnistetaan ja sanoitetaan omia tunteita sekä opitaan, että kaikki tunteet ovat sallittuja.
Tunnepeili: Oppilaat harjoittelevat ilmein ja elein eri tunteita pareittain.
Miltä minusta tuntuu? -kortit: Jokainen saa tunnekortin ja kertoo tilanteen, missä kyseistä tunnetta voisi tuntea.
Hiljentymisnurkkauksen tekeminen: Luodaan yhdessä hiljentymispaikka luokkaan.
Tiistai: "Kehumisen ja kannustamisen päivä"
Harjoitellaan positiivista puhetta ja huomataan hyvää toisissa.
Kehulappu-yllätys: Oppilaat kirjoittavat nimettömiä kehuja toisilleen, joita voi jakaa päivän aikana toisille.
Kehubingo: Koulun toimija kehittelee bingon, jossa on oppilaiden eri vahvuuksia. Oppilaiden tulee löytää luokkakavereistaan
Löydä joku, joka osaa tehdä voltin
on hyvä kuuntelija
hymyilee paljon jne.
Kannustushaaste: Haastetaan oppilaita kannustamaan toisia esim. Välituntileikeissä ja liikuntatunnilla.
Keskiviikko: "Empatia ja ystävällisyys"
Opitaan asettumaan toisen asemaan ja tekemään hyviä tekoja.
Ikävät tilanteet -harjoitus: Pohditaan, miltä erilaiset ikävät tilanteet tuntuisivat toisen näkökulmasta.
Mahdolliset kiusaamistilanteet
Salainen ystävä: Jokaiselle arvotaan päivän ajaksi salainen ystävä, jota pitää huomioida antamalla esimerkiksi jokin kehu tai pyytää leikkimään.
Torstai: "Yhdessä onnistumme!"
Yhteistyötaitojen harjoittelua ja vuoron odottamista.
Yhteistyöleikit: Esim. "Rakennetaan torni yhdessä" -haaste.
Suuri yhteistyöprojekti: Rakennetaan yhdessä jotain (esim. Jättimaalaus, näytelmä tai tarina).
Minä autan sinua: Kaikki oppilaat lupaavat auttaa ainakin yhtä luokkakaveria päivän aikana.
Perjantai: "Ystävyyden juhlapäivä"
Juhlitaan yhdessä onnistumisia ja hyvää ilmapiiriä.
Ystävyyspolku: Eri rasteilla yhteistyötehtäviä 2-4 henkilön ryhmissä. Esimerkiksi:
Toisella oppilaalla on silmät sidottuna ja hänen täytyy luottaa toiseen oppilaaseen, joka ohjaa häntä esteiden ohi.
Yksi oppilas esittää tunnetta ilmein ja elein, ja toisen oppilaan täytyy arvata, mikä tunne on kyseessä.
Rastilla on este tai lattiaan merkitty alue, joka täytyy ylittää, mutta vain yhdessä. Oppilaat voivat käyttää esimerkiksi köyttä, palloja, vilttiä, sanomalehteä tai muita välineitä, ja heidän täytyy auttaa toisiaan päästäkseen esteen yli.
Ystävyystodistukset: Jokainen saa pienen diplominsa siitä, että on osallistunut teemaviikkoon.
Yhdessä ollaan enemmän - ystävyysmessut
Tavoite: Vahvistaa tunnetaitoja, yhteistyötaitoja ja myönteistä ilmapiiriä koulussa hauskan tekemisen kautta. Messut voivat kestää yhden päivän ajan tai muutaman tunnin. Messupisteitä voi valmistella yhdessä oppilaiden kanssa etukäteen.
Toteutus: Koulun toimijat ja oppilaat voivat toimia messupisteiden vetäjinä. Jokaiselle pisteelle nimetään vastuuhenkilöt. Messut voi pitää esimerkiksi liikuntasalissa, eri luokkahuoneissa tai ulkona. Oppilaat kiertävät pienryhmissä pisteiltä toiselle esim. 10-15min. ajan.
Esimerkkejä messupisteistä:
Koulun yhteiset säännöt – Miten teemme koulusta paremman paikan?
Oppilaat voivat kirjoittaa tai piirtää ideoita siitä yhteiselle isolle paperille tai jokainen ryhmä omalle, miten koulun yhteisöllisyyttä voidaan parantaa.
Keskustelua koulun arvoista ja yhteisten sääntöjen merkityksestä.
Säännöt voidaan ripustaa esimerkiksi koulun seinälle
Yhteinen tekeminen – Kaveripelit ja haasteet
Erilaisia hauskoja liikunnallisia tai leikkimielisiä haasteita, kuten sokkelohaaste, pariviestit tai yhteiset rytmipelit.
Kannustetaan uusien tuttavuuksien luomiseen satunnaistamalla peliparit.
Ystävyyden rakentajat
Oppilaat rakentavat yhdessä tornin tai muun rakennelman käyttämällä esim. erilaisia palikoita tai maalarinteippiä ja paperia. Rakennus syntyy vain yhteistyöllä ja kommunikoinnilla.
Jokainen oppilas voi kirjoittaa oman ”ystävyyden rakennuspalikkansa” eli tärkeän kaveritaidon paperille ja liimata sen seinälle.
Piirrä kuva-viesti
Oppilaat istuvat jonossa lattialla. Viimeiselle istujalle näytetään jokin kuva, jonka hän piirtää seuraavan selkään jne. Jonon ensimmäinen piirtää kuvan paperille.
Kaverilaulu ja rytmi
Oppilaat pääsevät yhdessä keksimään kaveruusaiheisia laulunsanoja tuttuihin lastenlauluihin tai taputtamaan kaverirytmejä yhdessä.
Tai oppilaat voivat keksiä yhdessä kaveruusaiheisia laulunsanoja, joista muodostetaan lopuksi oma laulu.Hetkestä voi nauhoittaa lyhyt ”kaveruuslaulu” muistoksi.
Tunnepiste – Tunnetaidot ja empatia
Harjoitellaan tunnetaitoja ilmeiden ja tilanteiden tunnistamisen avulla.
Oppilaat voivat kertoa, mikä tekee heidät iloiseksi, surulliseksi tai miten he haluavat muiden kohtelevan heitä.
Vinkkejä oppitunneille
Kampanjaan osallistuneet oppilaat toivoivat paljon yhteistä tekemistä oppitunneilla, ryhmä- ja paritehtäviä sekä erilaisia toiminnallisia tunteja. Yhdessä työskentelyn ja kaveruuden lisäämisen kannalta olisi tärkeää, että ryhmät tai parit muodostetaan heterogeenisesti.
Vinkkejä ryhmien muodostamiseen
1. Etsi parisi
Oppilaat voivat kirjoittaa tai piirtää ideoita siitä yhteiselle isolle paperille tai jokainen ryhmä omalle, miten koulun yhteisöllisyyttä voidaan parantaa.
Keskustelua koulun arvoista ja yhteisten sääntöjen merkityksestä.
Säännöt voidaan ripustaa esimerkiksi koulun seinälle
2. Salaiset yhdistäjät
Erilaisia hauskoja liikunnallisia tai leikkimielisiä haasteita, kuten sokkelohaaste, pariviestit tai yhteiset rytmipelit.
Kannustetaan uusien tuttavuuksien luomiseen satunnaistamalla peliparit.
3. Ääniryhmä – eläinäänet
Oppilaat rakentavat yhdessä tornin tai muun rakennelman käyttämällä esim. erilaisia palikoita tai maalarinteippiä ja paperia. Rakennus syntyy vain yhteistyöllä ja kommunikoinnilla.
Jokainen oppilas voi kirjoittaa oman ”ystävyyden rakennuspalikkansa” eli tärkeän kaveritaidon paperille ja liimata sen seinälle.
4. Pelikorttijako
Oppilaat istuvat jonossa lattialla. Viimeiselle istujalle näytetään jokin kuva, jonka hän piirtää seuraavan selkään jne. Jonon ensimmäinen piirtää kuvan paperille.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen koulussa
Nuorten yksinäisyyden muodot
Nuorten yksinäisyys ilmenee monin eri tavoin. Itlan (2025) tuoreessa tutkimuksessa tunnistettiin kahdeksan yksinäisyyden kategoriaa. Näiden yksinäisyyden muotojen ymmärtäminen auttaa tunnistamaan nuorten tarpeita ja tarjoamaan heille paremmin kohdennettua tukea.
Kiusaamiseen ja väkivaltaan perustuva yksinäisyys
syntyy pitkäaikaisen koulukiusaamisen seurauksena, heikentäen itsetuntoa.
Emotionaalinen yksinäisyys
johtuu riittämättömiksi koetuista tai ristiriitaisista ihmissuhteista.
Kasaantuneisiin ongelmiin liittyvä yksinäisyys
kumpuaa esimerkiksi mielenterveysongelmista ja perhevaikeuksista.
Sosiaalinen yksinäisyys
taas on seuraus vertaisten ja ystävien puutteesta.
Ostrakismiin liittyvä yksinäisyys
syntyy ulkopuolelle sulkemisen kokemuksista.
Normeista poikkeamiseen liittyvä yksinäisyys
johtuu erilaisuuden tunteesta, kuten ulkonäöstä tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Perheympäristöön liittyvä yksinäisyys
juontuu taloudellisista vaikeuksista, perheriidoista tai kontrolloivasta kasvatuksesta.
Eksistentiaalinen yksinäisyys
puolestaan heijastaa syvää erillisyyden tunnetta ja vaikeutta löytää paikkaansa maailmassa.
Kaikille avoin ympäristö - Konkreettiset esimerkit välitunneille
Välkkäkaveri / Välkkäagentti
Välkkäkaveri tai Välkkäagentti on oppilas, joka huolehtii siitä, ettei kukaan jää yksin välitunnilla. Hän kannustaa kaikkia mukaan leikkeihin ja auttaa löytämään kavereita.
Kuka
Välkkäkavereiksi voidaan valita vapaaehtoisia oppilaita 1.- 6. luokilta.
He voivat toimia vuorotellen, esim. yksi päivä kerrallaan.
Heidät voidaan tunnistaa heijastinliivistä, nauhasta tai rannekkeesta, jotta muut tietävät, keneltä voi pyytää apua.
Miten toimii
Etsii yksinäisiä oppilaita - käy kysymässä, haluaisivatko he mukaan leikkiin.
Ehdottaa leikkejä - voi keksiä yhteisiä pelejä ja kutsua muita mukaan.
Huolehtii, että kaikki otetaan mukaan - muistuttaa, että ketään ei jätetä ulkopuolelle.
Tekee yhteistyötä koulun toimijoiden kanssa – kertoo tarvittaessa toimijalle, jos joku on surullinen tai tarvitsee lisää tukea.
Toteutus
Koulun toimijat ohjaavat ja valitsevat vapaaehtoiset Välkkäkaverit.
Perehdytys – Käydään läpi, mitä Välkkäkaverin tehtäviin kuuluu.
Vuorolistat – Sovitaan, kuka toimii minäkin päivänä.
Tunnisteet – Välkkäkaverit käyttävät esim. liiviä tai nauhaa.
Säännölliset palautekeskustelut – Oppilaat ja koulun toimijat arvioivat, miten järjestely toimii.
Kaveripenkki
Kaveripenkki on erityinen penkki koulun pihalla, johon voi istua, jos kaipaa seuraa tai haluaa mukaan leikkiin. Se auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja rohkaisee oppilaita huomioimaan toisensa.
Toteutus
Jos joku oppilas istuu Kaveripenkillä, se tarkoittaa, että hän haluaa mukaan leikkiin tai kaipaa seuraa.
Muut oppilaat (tai Välkkäkaverit/-agentit) voivat mennä kysymään, haluaisiko hän liittyä heidän leikkiinsä.
Ei tarvitse selittää tai selitellä – penkki antaa selkeän viestin ilman, että tarvitsee itse kertoa olevansa yksin.
Koulun toimijat ja Välkkäagentit seuraavat, että penkki toimii hyvin ja muistuttavat oppilaita sen merkityksestä.
Kaveruuden haasteet ja ratkaisut
Ristiriitojen rakentava käsittely
Sen sijaan, että pyrimme välttämään konflikteja, voisimme opettaa lapsille ja aikuisille enemmän taitoja niiden käsittelemiseksi. Kaveruuden vahvistaminen ei tarkoita pelkästään ystävällisyyttä, vaan myös sitä, että pystymme selvittämään erimielisyydet reilusti ja avoimesti.
Vertaissovittelu
Verso-ohjelma on kouluille, ammattioppilaitoksille, oppimisyhteisöihin kehitetty sovitteluohjelma, jossa korostuu oppilaiden omakohtainen osallisuus ja aktiivinen toimijuus. Se on toiminut jo vuodesta 2001.
Vertaissovittelussa koulutetut oppilaat auttavat ikätovereitaan ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Se perustuu restoratiivisen oikeuden periaatteisiin, joissa osapuolten osallisuus ja vastuunotto korostuvat. Vertaissovittelu tarjoaa tehokkaan ja lapsiystävällisen työkalun erimielisyyksien ratkaisemiseen, tukien samalla oppilaiden sosiaalista kasvua ja koulun positiivista ilmapiiriä. (Verso, n.d.).
Hyödyt
Ennaltaehkäisee kiusaamista – Puuttuu varhain mieltä pahoittavaan käytökseen.
Parantaa vuorovaikutustaitoja – Oppilaat oppivat kuuntelemaan ja ratkaisemaan konflikteja itse.
Vahvistaa yhteisöllisyyttä – Lisää osallisuuden ja turvallisuuden tunnetta koulussa.
Ohjeet
Tunnista tilanne: Kun oppilaiden välillä ilmenee erimielisyyttä tai ristiriitaa, arvioi, sopiiko tapaus vertaissovitteluun (esim. nimittely tai väärinkäsitys.) Vakavammat tapaukset ohjataan aikuisjohtoiseen sovitteluun.
Ohjaa vertaissovitteluun: Ota yhteys koulutettuihin vertaissovittelijoihin tai Verso-aikuiseen, joka järjestää sovittelutilanteen.
Tukena prosessissa: Verso-aikuiset seuraavat ja tukevat vertaissovittelua tarvittaessa. Koulun toimijan tehtävä on tukea oppilaiden oppimisprosessia ja varmistaa, että kaikki osapuolet kokevat tulleensa kuulluiksi.
Seuranta ja palaute: Seuraa tilannetta sovittelun jälkeen ja anna tarvittaessa tukea osapuolille. (SSF, n.d.)
Lue lisää vertaissovittelusta ja koulutuksesta täältä: https://sovittelu.com/vertaissovittelu/koulutukset/verso-koulutukset/verso-koulutukset-kouluille-ja-oppilaitoksille/
Tunne- ja turvataitokello
Opetushenkilöstölle ja oppilaille suunnattu tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen -hanke toteutettiin lukuvuosina 2023-2024 opetus ja kulttuuriministeriön myöntämällä rahoituksella.
Tunne- ja turvataitokello auttaa lapsia ja nuoria kehittämään vuorovaikutus- ja kaveritaitoja sekä vahvistamaan turvallisuuden tunnetta. Se opettaa taitoja, kuten esittäytymistä, kuuntelemista ja keskustelua, jotka helpottavat erilaisten ihmisten kohtaamista ja edistävät myönteistä ilmapiiriä koulussa. Tunne- ja turvataitokello tarjoaa opettajille tehokkaan ja käytännönläheisen työkalun oppilaiden hyvinvoinnin, turvallisuuden ja sosiaalisten taitojen tukemiseen.
Hyödyt
Parantaa sosiaalisia taitoja – Harjoittaa vuorovaikutustaitoja ja kaveritaitoja, kuten tunteiden tunnistamista ja ristiriitojen ratkaisemista.
Vahvistaa turvallisuuden tunnetta – Opettaa turvataitoja, kuten avun pyytämistä luotettavilta aikuisilta ja turvallista toimintaa sosiaalisessa mediassa.
Ehkäisee kiusaamista ja ristiriitoja – Tukee tunne- ja vuorovaikutustaitojen kautta oppilaiden hyvinvointia ja ryhmähenkeä.
Tukee osallisuutta ja myötätuntoa – Auttaa lapsia ja nuoria hyväksymään erilaisia näkökulmia ja tuntemaan yhteenkuuluvuutta.
Ohjeet opettajille
Ota käyttöön osana opetusta: Integroi tunne- ja turvataitokello osaksi oppitunteja, esimerkiksi yhteisten keskustelujen, draamaharjoitusten tai ryhmätehtävien muodossa.
Harjoittele sosiaalisia taitoja: Käytä kelloa tukemaan esittäytymistä, kuuntelemista ja keskustelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Opeta kaveri- ja turvataitoja: Käsittele tunne- ja turvataitojen avulla teemoja, kuten tunteiden tunnistamista, ristiriitojen ratkaisemista, avun pyytämistä ja turvallista käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa.
Yhteistyö kotien kanssa: Tiedota vanhempia tunne- ja turvataitokellon käytöstä, jotta taidot voivat vahvistua myös koulun ulkopuolella.(Kuopion kaupunki, n.d.)
Tunne- ja turvataitokellot sekä lisätiedot löydät täältä: https://tunnejaturvataitokello.kuopio.fi/vuosikellot/
Vanhempainyhdistyksen video
Video on pystymuotoinen, klikkaa koko näytön tilaan, niin näet sen kokonaisuudessaan.
Kaveruuden kouluvuosi – Yhdessä parempi koulu
Ennaltaehkäisevän työn tulisi olla toistuvaa, suunnitelmallisesti koko lukuvuoden ajan tapahtuvaa ja osa normaalia arjen työtä.
Kaveruuden kouluvuosi on eräänlainen toimintasuunnitelman pohja, jolle kukin koulu voi rakentaa oman toimintatapansa.
(Hamarus, 2008).
Dialogihetkiä kouluilla
Koulujen tekemiä koosteita:
Hyvän kaveruuden puolesta - tekijät, yhteistyökumppanit ja Good Game? -näytelmä
Good Game?
Kaveruutta kouluun -kampanjaan osallistujat palkittiin Kuopion kaupunginteatterin Good Game? -näytelmällä, jonka he pääsivät kokemaan omilla kouluillaan keväällä 2025.
Näytelmän käsikirjoitus pohjautui toiminnallisiin ja osallistaviin draamatyöpajoihin, jotka pidettiin kampanjaan osallistuneilla kouluilla syksyn 2024 aikana. Draamatyöpajoissa käsiteltiin kaveruutta, kiusaamisväkivaltaa ja pelikulttuuria ja työpajoja ohjasi Kuopion kaupungin draamakasvattaja Anni Marin ja Kuopion kaupunginteatterin yleisötyöntekijä Kaisa Ritola, jotka käsikirjoittivat näytelmän oppilailta kerätyn materiaalin pohjalta.
Good Game? -näytelmä tukee kaveruuden vahvistamista sekä tarjoaa oppilaille tilaisuuden oppia yhdessä tekemisen ja toisten huomioimisen tärkeydestä hauskalla ja osallistavalla tavalla. Esitys ei ole vain perinteinen näytelmä, vaan se on suunniteltu osallistavaksi ja pelillistetyksi kokemukseksi, jossa oppilaat pääsevät mukaan tapahtumien kulkuun ja voivat pohtia sitä kautta kaveruuden merkitystä.
Näyttelijät: Kaisa Ritola ja Santeri Niskanen
Skenografi: Jonna Kuittinen
Äänisuunnittelija: Kim Miettinen
Ohjaaja: Anni Marin
Näytelmän toteutuksen Kuopion kouluille mahdollisti Lions Club Kuopio ja Who Cares ry. K-auto tarjosi yhteistyönä näytelmän kiertueelle keikkabussin.
Haluatteko tilata näytelmän omalle koulullenne?
Kampanjaan osallistujat
Kampanjaan osallistujat
Kuopion kaupunki
Lions Club Kuopio
Who Cares ry
Aino Sylvia Rissasen säätiö
PeeÄssä
KPY
Anni Marin
Kaisa Ritola
Santeri Niskanen
Itä-Suomen poliisilaitos
Kampanjaa varten haettiin myös pienkeräyslupa.
Ideaoppaaseen osallistujat
Oppaan kokoajat: Julia Lindgren ja Milla Luostarinen
Graafikko: Janne Markkanen
Eero Wetzell, Tuula Koivukangas, Jussi Kukkola, Mikko Kainulainen, Olli Heikkinen, Humanistinen ammattikorkeakoulu,
Koulut: Rajalan koulu, Hiltulanlahden koulu, Länsi-Puijon koulu, Kettulan koulu, Kurkimäen koulu, Maaninkajärven koulu, Martti Ahtisaaren koulu, Nilsiän Yhtenäiskoulu, Pihkainmäen koulu, Vehmasmäen koulu, Von Wrightin koulu, Pirtin koulu, Vehmersalmen koulu, Puijonsarven koulu, Alavan sairaalakoulu, Pajulahden koulu, Snellmanin ja Niiralan koulu sekä vanhempainyhdistykset.
Lähteet
Hamarus, P. (2008). Koulukiusaaminen: Huomaa, puutu, ehkäise. Kirjapaja Itla. (2025). Nuorten yksinäisyys on montitahoihnen haaste – Tuore tutkimus kahdeksan yksinäisyyden muotoa.
Haettu osoitteesta https://itla.fi/uutiset/nuorten-yksinaisyys-on-monitahoinen-haaste-tutkimus-paljastaa-kahdeksan-yksinaisyyden-muotoa/
Kuopion kaupunki. (n.d.). Tervetuloa käyttämään tunne- ja turvataitokelloa.
Haettu osoitteesta https://tunnejaturvataitokello.kuopio.fi/Mannerheimin lastensuojeluliitto. (2024).
Vanhempi esikuvana lasten kaverisuhteille.
Haettu osoitteesta https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/paivakoti-ikaisen-lapsen-kaverisuhteet/
Opetushallitus. (n.d.). Dialogi ja dialogisuus - dialogisuus sisältyy opetussuunnitelmiin.
Haettu osoitteesta https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/dialogi-ja-dialogisuus
SSF ry. (n.d.). Vertaissovittelu ja aikuisjohtoinen sovittelu ovat menetelminä osa koulusovittelua. Haettu osoitteesta https://sovittelu.com/sovittelu/koulusovittelu/Suomen
YK-liitto. (n.d.). Turvallinen tila. Haettu osoitteesta https://www.ykliitto.fi/turvallinen-tila Verso (n.d.). Verso – Vertaissovittelu.
Haettu osoitteesta https://sovittelu.com/vertaissovittelu/koulutukset/verso-koulutukset/